Paprikan ja chilin kasvatus

Hoito- ja kasvatusohjeet by Sari, 2.3.2025

Ruokapaprika (Capsicum annuum) ja chilit (Capsicum annuum, Capsicum chinense, Capsicum baccatum, Capsicum pubescens, Capsicum frustescens) kuuluvat samaan koisokasvien heimoon kuin mm. peruna, tomaatti, munakoiso ja tomatillo. Niiden kasvatuskin on hyvin samanlaista, mutta useimmat paprikat ja chilit vaativat pidemmän kasvukauden kuin esim. tomaatti ja peruna. Sekä paprikat että chilit istutetaan ulos, kun hallanvaara on ohi, yleensä kesäkuun alun ja puolenvälin paikkeilla. Kasvihuoneeseen voi istuttaa vaikka jo maaliskuussa, jos kasvihuonetta lämmitetään. Aikaisille lajikkeille riittää hyvin, kun siemenet kylvetään helmi-maaliskuussa. Pidemmän kasvukauden vaativat lajikkeet kannattaa kylvää jo joulu-tammikuussa, silloin esikasvatukseen tarvitaan ehdottomasti kasvivalot. Tavoite on, että istutusaikaan kasvi olisi nupullaan, mutta siinä ei olisi vielä raakileita. Silloin se sopeutuu hyvin uuteen kasvupaikkaansa. Paprikoiden ja chilien väri kypsänä voi olla esim. valkoinen, keltainen, oranssi, violetti, punainen, ruskea, melkein musta tai raidallinen. Raakana ne ovat yleensä enemmän tai vähemmän vihreitä, ja syömäkelpoisia silloinkin, vaikka maku ei ole yleensä kehittynyt vielä, mutta on silti usein parempi kuin kaupan vihreissä paprikoissa.

Siemeniä on saatavilla tuhansia lajikkeita, ja lajeja valikoidessa kannattaakin tutkia, millaisen kasvuajan ne vaativat, etenkin jos kasvatat kasveja avomaalla. Useimmat lajikkeet sopivat hyvin kasvihuoneviljelyyn, mutta avomaalle on vähemmän valikoimaa tarjolla. Avomaalla paprikoita ja chilejä ei kuitenkaan juurikaan kiusaa kirvat ja vihannespunkit, toisin kuin suojaisassa kasvihuoneessa, joten lämpimällä paikalla avomaakasvatus kannattaa!

Siemeniä ei kannata kerätä ulkomaisista kaupan paprikoista, sillä siementen mukana voi levitä kurtturuskovirus, joka tekee pahaa jälkeä koti- ja ammattipuutarhoilla. Lisäksi kaupan paprikat ovat yleensä F1- eli hybridilajikkeita, joista ei tule suurella todennäköisyydellä samanlaisia kuin ostamasi paprika. Omien kokemustemme mukaan ainakin seuraavat lajikkeet ehtivät helmikuussa kylvettynä, lämpimällä kasvupaikalla kasvatettuna, tuottaa ja kypsyttää satoa:

Paprikat: Blava, Cerny Kon/Black Horse, Karamell, Jimmy Nardello, Sweet Banana, Boneta, Midas, Laylak, Paradeisfrüchtige frührot, Lipstick, Roter Augsburger, Giant Aconcagua

Chilit: Medina, Brown Jalapeño, Hot Lemon/Lemon Drop, El Remo, Hot Burrito, Habanada, Ancho Grande, Sweet Cayenne, Numex Big Jim, Biquinho, Bishop’s Crown, Trinidad Perfume.

Näistä chileistä El Remo, Habanada, Sweet Cayenne ja Trinidad Perfume ovat tulettomia tai hyvin mietoja. Etenkin El Remossa ja Habanadassa on kuitenkin mukavaa havannapaprikoiden hedelmäisyyttä. Brown Jalapeño on hyvä mietoihin jalapeñosäilykkeisiin.

Paprikan siemenet eivät kaipaa mitään esikäsittelyjä ennen kylvöä, ja isohkot siemenet on helppo kylvää vaikka lasten kanssa. Siemenissä on yleensä hyvä itävyys, joten jos tarvitset vain muutaman taimen, siemeniä ei kannata kylvää hulvattomasti, vaan muutama riittää. Siemenet voi kylvää hajakylvönä ja koulia myöhemmin kasvamaan omiin taimiruukkuihinsa, tai yhteen taimiruukkuun voi kylvää muutaman siemenen, joista heikompikasvuinen poistetaan tai toinen koulitaan omaan ruukkuunsa, jos molemmat siemenet itävät. Yleensä yksi koulintakerta kevään aikana riittää. Taimia ei tarvitse latvoa, ne haaroittuvat yleensä hyvin itsekseen, kun valoa on riittävästi.

Esikasvatus

Voit käyttää kylvämiseen esim. pikkukennostoja, taimiruukkuja tai turve- tai sammalnappeja. Pienoiskasvihuone auttaa pitämään kylvöksen kosteana, jotta siemenet itävät. Täytä ruukut taimimullalla tai turvota sammalnapit. Paina sormella tai istutuspuikolla pieni, korkeintaan noin 0,5 cm syvä kuoppa multaan ja paina 1-2 siementä kuoppaan (kuva 1). Peitä siemenet ohuella kerroksella kylvömultaa tai hienoa vermikuliittia ja sumuta huolellisesti kosteaksi (kuvat 2 ja 3). Kastele multa alhaalta päin kosteaksi. Laita pienoiskasvihuoneen kansi kylvöksen päälle ja siirrä lämpömatolle kasvivalon alle tai aurinkoiselle ikkunalaudalle (kuva 4). Lämpömatolla itäminen alkaa noin kuudessa päivässä. Ilman lämpömattoa itäminen kestää pidempään. Huolehdi pikkutaimien kosteudesta sumuttelemalla ja kastelemalla ruukkuja alhaalta päin, mutta älä hukuta :). Pidä kasvivalot päällä 14-18 tuntia vuorokaudessa.

Paprikan ja chilin kasvatus

Kun taimille on kasvanut sirkkalehtien lisäksi ensimmäinen pari varsinaisia kasvulehtiä, on aika koulia taimet isompiin ruukkuihin, ellet jo alun perin kylvänyt isompaan ruukkuun vain yhden siemenen. Valmistele ensin ruukut, n. 8-10 cm ruukut ovat sopivia. Täytä ruukut istutusmullalla, jonka sekaan voit ripsauttaa lannoiterakeita, ja tee multaan syvä kuoppa istutuspuikolla tai sormin. Irrota varovasti taimipaakku kennostosta (kuva 5) ja erottele tarvittaessa taimet. Istuta erotellut taimet ruukkuihin (kuva 6). Pidä kiinni lehdistä, jotta hento varsi ei vaurioidu. Voit istuttaa taimet niin syvään kuin mahdollista, sillä paprika kasvattaa juuria myös varteen (kuvat 7 ja 8). Lisää tarvittaessa multaa ja kastele taimet varovasti ruukun päältä, jotta multa tiivistyy taimen ympärille. Siirrä ruukut valoon, lämpömattoa ei tässä vaiheessa enää tarvita.

Paprikan ja chilin kasvatus

Jos laitoit mullan sekaan lannoiterakeita, lisälannoitusta ei ainakaan ensimmäiseen kuukauteen tarvita. Jos kestolannoitusta ei ole, aloita taimien lannoittaminen nestemäisellä lannoitteella muutaman viikon päästä istutuksesta. Kastele taimia säännöllisesti, mutta älä pidä multaa läpimärkänä, sillä märkä multa on kylmää ja happi kulkee mullassa huonosti. Noin 4-6 viikon kuluttua koulimisesta aikaisimpiin lajikkeisiin voi jo alkaa muodostua nuppuja. Ne voi poistaa, jotta taimi vankistuu ja keskittää kasvuaan juuristoon ja lehtiin. Kasveja voi tarvittaessa tukea tukikepeillä, jos kasvu vaikuttaa hempulalta. Etenkin jotkut chililajikkeet ovat hyvin rentoversoisia, ja tukeminen on tärkeää.

Karaisu ja ulosistutus

Paprikat ja chilit eivät kestä hallaa varsinkaan keväällä, joten taimet istutetaan ulos vasta, kun yöhallojen vaara on ohi. Yleensä halloja voi esiintyä vielä kesäkuun ensimmäisellä kolmanneksella. Taimien ulkoilutus eli karaisu aloitetaan kuitenkin jo aiemmin, mielellään ainakin kahta viikkoa aiemmin, jotta ne tottuisivat tuuleen ja auringonvaloon. Aloita karaisu puolen tunnin pätkissä ja suojaa taimia aluksi voimakkaalta auringolta ja kovalta tuulelta. Pidennä ulkoiluaikaa vähitellen ja altista kasveja auringolle pikkuhiljaa.

Ulos istutettaessa kasvin voi istuttaa samaan syvyyteen kuin ruukussa, tai istuttaa taas vähän syvemmälle. Ennen istutusta kuoppaan kannattaa laittaa pitkäkestoisia lannoiterakeita. Lisää taimelle vankka tukikeppi tai muu tuki, jotta se jaksaa kannatella runsaan sadon.

Paprikat ja chilit jäävät keskimäärin alle metrin pituisiksi ja ne ovat varsin kompakteja, joten ne sopivat hyvin myös astiakasvatukseen. Iso altakasteluruukku on toimiva, sillä siinä taimi saa tasaisesti vettä. Viljelysäkit toimivat myös tosi hyvin, niissä kannattaa hyödyntää olla-pulloja, jotka varastoivat vettä pitkään. Ruukun tilavuudeksi riittää 10-20 litraa. Pienempikin voi olla ok, mutta paprikoista tulee helposti latvapainotteisia, joten iso ruukku pysyy paremmin tuulessakin pystyssä. Iso multatila varastoi myös pidempään kosteutta. Isoihin altakastelulaatikoihin, joissa taimet istutetaan suoraan multasäkkeihin, mahtuu yleensä iso vesivarasto, mikä sopii esim. mökeille hyvin, kun kastelusta ei olla huolehtimassa joka päivä. Astiaviljelyssäkin kasvualustaan kannattaa istutuksen yhteydessä lisätä pitkävaikutteista lannoitetta, lisäksi kasvukaudella annetaan nestemäistä lannoitetta.

Hoito kasvukaudella

Kastele kasveja säännöllisesti, sillä vettä tarvitaan melko runsaasti, jotta raakileita muodostuisi paljon ja ne jaksaisivat kehittyä isoiksi. Lannoita taimia viikon tai kahden välein. Poista kellastuneita lehtiä, katkenneita haaroja ja tue tarvittaessa lisää koko kasvukauden ajan. Avomaalla kasveja täytyy harvemmin pölyttää käsin, sillä tuuli ja hyönteiset hoitavat homman, mutta kasvihuoneessa taimia voi käydä tärisyttelemässä aamupäivisin, jotta pölyttyminen olisi varmempaa. Paprika ei tarvitse ristipölytystä, vaan se voi pölyttyä omasta siitepölystä.

Paprikan ja chilin kasvatus

Sadonkorjuu

Satoa voi alkaa kerätä oikeastaan heti, kun siltä tuntuu, sillä paprika ja chili ovat käyttökelpoisia kaikissa kehitysvaiheissa. Osa hedelmistä kannattaa kerätä jo vihreinä käyttöön, koska se innostaa kasvia kasvattamaan uusia hedelmiä. Maku tosin kehittyy parhaimmaksi vasta kypsään hedelmään. Omat vihreät paprikat ovat silti ihan erihyviä ja rapeita verrattuna kaupan vihreisiin paprikoihin :). Paprikan pääsato osuu kuitenkin yleensä elokuulle. Harva paprikalajike kypsyttää koko sadon samalla kertaa, vaan satoa voi poimia vähän kerrallaan. Avomaalla yksi paprikantaimi tuottaa noin kilon, jos lannoituksesta ja hyvästä kastelusta on huolehdittu. Chilin sato on lajikkeesta riippuen samaa luokkaa, mutta jää usein kyllä avomaalla pienemmäksi, ihan jo hedelmien pienemmän koon vuoksi. Kasvihuoneessa molempien sato on yleensä isompi. Paprikaa ja chiliä voi säilöä pakastamalla sellaisenaan paloiteltuna, kuivattuna, hapattamalla ja erilaisina säilykkeinä.

Talvetus

Ruokapaprika kasvatetaan yleensä yksivuotisena, koska se ei talvehdi sisätiloissa kovin hyvin tai ainakaan se ei pidä siitä, että se siirretään syksyllä kuivaan ja lämpimään sisätilaan ja saa herkästi tuholaisia. Chileistä baccatumit ja chinensekset talvehtivat sisätiloissa melko helposti, annuumit heikommin. Jos kasvit kasvavat ruukuissa ympäri vuoden, ne on helppo ottaa talvehtimaan. Tilansäästön vuoksi kasvit voi vaihtaa pienempiin ruukkuihin, mutta olen itse huomannut, että ne ottavat herkästi nokkiinsa siitä, ja talvehtiminen on sen seurauksena epävarmempaa. Taimet otetaan sisälle ennen syyspakkasia ja ne typistetään lähes tapeille, jolloin päästään eroon isosta osasta tuholaisia. Kasvit voi myös käsitellä pyretriinillä, neemöljyllä tai erytritoliluoksella. Kasvit voi pitää huoneenlämmössä tai vähän viileämmässä, ja niille tarjotaan pimeimmän keskitalven aikaan lisävaloa kasvilamppujen avulla. Keväällä valon lisääntyessä taimille lisätään uutta multaa ruukkuihin, tehdään varastolannoitus ja jatketaan hoitoa kuin ensimmäisen vuoden taimikasvatuksessa.